Neuvon ja avustan sinua monipuolisesti kaikissa perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa luottamuksella.
Neuvon ja avustan sinua monipuolisesti kaikissa perhe- ja perintöoikeus asioissa luottamuksella, oli kyse sitten asiakirjan tai sopimuksen laatimisesta taikka riitaisesta oikeudenkäynnistä. Hoidan perhevarallisuuden etukäteissuunnittelun sekä perunkirjan laatimisen ja perinnönjaon.
Laadin sinun tarpeisiisi liittyvät asiakirjat kuten testamentin, edunvalvontavaltakirjan, perinnönjakosopimuksen tai avo- ja avioliiton päättymiseen liittyvät sopimukset.
Toimin myös tuomioistuimen määräämänä puolueettomana pesänselvittäjänä ja -jakajana kuolinpesissä sekä pesänjakajana avio- sekä avoliiton päättymistä koskevissa tilanteissa.
Mitä on perheoikeus?
Perheoikeus tarkoittaa avioliitto-oikeutta (parisuhdeoikeutta) ja lapsioikeutta. Käsittelen lapsiasiat omana kategorianaan Lapsiasiat-otsikon alla. Avio- tai avoliiton päättymisen jälkeen, mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen omaisuuden jaosta ja/tai lapsia koskevista asioista, on hyvä ottaa avustajaan yhteyttä.
Perheoikeuden tarkoituksena on suojella perheenjäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä varmistaa perhesuhteiden oikeudenmukainen ja järjestäytynyt käsittely oikeudellisesta näkökulmasta. Perheoikeus pyrkii myös tukemaan perheenjäsenten hyvinvointia ja lasten etua.
Mitä on perintöoikeus?
Perintöoikeus on perittävän henkilön sukulaisilla tai avopuolisolla, jos tämä ei ole tehnyt testamenttia. Laki (Perintökaari) määrittelee miten vainajan omaisuus jaetaan hänen perillisilleen eli henkilöille, jotka ovat oikeutettuja perimään menehtyneen omaisuuden.
Perintöoikeuden tavoitteena on varmistaa omaisuuden oikeudenmukainen ja järjestetty siirtyminen perillisten kesken sekä suojella perillisten ja testamentinsaajien oikeuksia.
Lain mukaiset perilliset voivat olla rintaperillisiä (esimerkiksi lapset ja lapsenlapset), leski, vainajan vanhemmat tai muut sukulaiset. Laki määrittelee tarkasti perillisten perimysjärjestyksen, eli kuka on ensisijaisesti oikeutettu perimään ja missä järjestyksessä muut sukulaiset ovat oikeutettuja perimään, jos ensisijaisia perillisiä ei ole.
Testamentti on asiakirja, jolla määrätään, miten omaisuus eli jäämistö jaetaan kuoleman jälkeen. Testamentin tulee olla lain mukaisesti laadittu, jotta se on pätevä. Testamentilla voidaan poiketa perimysjärjestyksestä, mutta rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perinnöstä. Autan sinua mielelläni testamentin laatimisessa.
Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa käydään läpi vainajan varat, velat, perilliset ja testamentin saajat. Perunkirjoitukseen laaditaan perukirja, joka on käytännössä veroilmoitusluontoinen asiakirja. Perukirjaan listataan henkilön varat, velat ja perilliset kuolinhetkellä sekä lesken varat ja velat, mikäli henkilöllä oli puoliso kuolinhetkellä. Perunkirjoitus täytyy pitää 3 kuukauden kuluessa kuolemasta
Perukirja pitää tehdä aina – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Kun velat on merkitty perunkirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa.
Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai lapsi – käytännössä hän, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Perukirjan laatiminen on hyvä jättää asianajajan tehtäväksi. Tällöin hoidan puolestasi perukirjan laatimisen, perunkirjoitustilaisuuden pitämisen sekä huolehdin perunkirjan toimittamisen verohallinnolle. Keskustelen mielelläni perillisten kanssa jatkosta ja heidän toiveista perinnönjaon suhteen.
Siinä vaiheessa, kun perunkirjoitus on toimitettu, perintö voidaan jakaa. Perintöä ei ole kuitenkaan pakko jakaa eli perintö voidaan pitää myös jakamattomana. Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain. Perintöä ei myöskään tarvitse jakaa, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas. Silloin omaisuus siirtyy perinnönsaajalle perinnönjättäjän kuolinhetkellä.
Jaettavaan omaisuuteen kuuluvat ne varat, jotka perukirjassa luetellaan. Jos henkilö oli kuollessaan naimisissa, aviopuolisoiden omaisuus täytyy osittaa ennen kuin perintöä voi jakaa. Osituksesta täytyy laatia osituskirja ja perinnönjaosta jakokirja. Osituksesta ja perinnönjaosta voi tehdä yhden asiakirjan. Edellä mainitulla tavalla toimitaan sellaisissa kuolinpesissä, joissa perilliset ovat sovussa ja yhtä mieltä siitä, miten perintö heidän kesken jaetaan.
Riitaisessa kuolinpesässä saatetaan ensin hakea sovintoa avustajien välityksellä. Mikäli sitä kautta ei saada perinnönjaosta sovittua, voidaan kuolinpesään hakea pesänselvittäjä ja/tai pesänjakaja, jonka määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Minä, Tiia, voin asianajajana toimia pesänselvittäjänä ja/tai -jakajana.
Pesänselvityksen tarkoituksena on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Selvittäjä ottaa jäämistöön kuuluvan omaisuuden haltuunsa ja selvittää kuolinpesän velat ja niiden maksamisen. Perinnönjakoa ei saa aloittaa ennen kuin pesä on saatu jakokuntoon.
Pesänjakajan tehtävänä on todeta, että pesänjaon edellytykset täyttyvät. Pesänjakaja huolehtii pesän omaisuusluettelon laatimisesta perukirjan pohjalta ja arvottaa jaettavan omaisuuden. Lisäksi pesänjakaja toteaa, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Hän toteaa siis perinnönjaon yleiset edellytykset eli sen, kenellä on lain mukaan oikeus perintöön.
Lisäksi pesänjakaja ottaa kantaa perimyksen erityisiin edellytyksiin, kuten esimerkiksi kysymykseen siitä, onko testamentin saajan oikeus vanhentunut. Pesänjakaja joutuu tehtävässään myös selvittämään ja ratkaisemaan perinnönjakoon liittyviä riitaisuuksia sekä antamaan oikeudellisesti perusteluja ratkaisuja muun muassa ennakkoperinnön huomioon ottamista koskevista vaatimuksista.
Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla voit valtuuttaa valitsemasi henkilön tai henkilöt (vara- ja toissijainen valtuutettu) hoitamaan sinun henkilöön ja talouteen liittyviä asioita silloin, kun oma toimintakyky heikkenee. Suosittelen kaikkia tekemään valtakirjan hyvissä ajoin, myös nuorten, koska ikinä ei voi tietää mitä voi tapahtua.